Beautiful scars don't last forever Come on, let me kiss it better

Tulin tänään sellaiseen tulokseen, että julkaisen omalla naamallani tästä lähtien. Ennen pelkäsin sitä että jos joku vaikka tunnistaa. Mutta enää se ei huoleta.
Kaikki kuitenkin tietävät jo että pääni on välillä enemmän tai vähemmän sekaisin. Ja tämä on kuitenkin aika turvallisesti piilossa. Ei voi esim läytää googlella.
Joten laitan tähän turhan jupinan perään oman twitterini linkin, jos jotakuta vaikka sattuu kiinnostamaan:) Kyseinen tili in ihan uusi ja vasta opettelen sen käyttämistä.
Huomatkaa miten hyvä olen tekemään kaikkea muuta kuin mitä pitäisi -.-'

Twitteriin!!

GFA

Oudolla tuulella tänään. Todella oudolla. Kaikki naurattaa.
Huomenna pidän taukoa ennakkotehtävistä, menen ajamaan pyöräkuormaajaa! Ihan oikeasti.
Haha.
Mutta joo, halusin myös sanoa sanasen siitä miten pikkuhiljaa olen miekin alkanut tajuamaan että miun pitää viihtyä omissa nahoissani.
Ja se että mitä muut ajattelee on tois arvoista. Se on vaan niin hankalaa kun on jumiutunut moneksi vuodeksi miettimään sitä millaisen kuvan annan.
Nyt sellainen ei enää kiinnosta. Ja sanon suoraan että jos en kelpaa tälläisenä, nii voi voi.

Let Me Bleed Through your Veins

Tänään alkaa armoton ennakkotehtävien väsäys. Joten taas kerran joudun ikävä kyllä sanomaan että blogi saattaa hiljentyä hetkeksi. Tänä vuonna aion nimittäin panostaa niihin niin paljon, että varmasti pääsen johonkin.
Olen kyllästynyt vain olemaan, ja kouluun pääsy auttaisi aika paljon.
Wish me luck!

Huono huumorintajuni taas vauhdissa. Hahah:D

You can mix em' all together and I would still be twice as bad

outoja päiviä edelleen. Ei olla S.n kanssa enää yhdessä. Älkää kysykö, liian pitkä juttu.
Nyt jumitan kotona siihen asti että alkaa tanssiharkat.
Huomenna pitäisi alkaa väsäämään taas uusia ennakkotehtäviä taas samoihin kouluihin kuin viime vuonna. sain melkein koko ensiviikonkin vapaaksi ihan vain niitä varten. Joten F*ck, pitää vissiin oikeesti alkaa väsäämään niitä.
Värjäsin myös hiukset, tummaksi. Kyllästyin olemaan blondi, samalla heitin kaikki turhat vaatteet kiertoon ja haaveilen uusista. Lisäksi haaveilen musteesta, olisi ihana saada uusia kuvia tähän kroppaan. Niitä on ihan liian vähän.
Huh, tulipas tylsä kirjoitus, mutta aattelinkin tällä vain ilmoittaa olevani hengissä. Palataan taas asiaan kun keksin jonkun fiksumman aiheen josta avautua. Ehdotuksia?

WickedChild Tila : "itkee fiiktiivisen hahmon perään." -Yksi tykkää

Viikon stressi purkautuu Fma Brotherhood version jaksossa tapahtuneen kuoleman tapauksen takia.
Itken, samassa kohtaa joka kerta.

Hermot repee

Kireänä kuin viulun kieli on hyvä aloittaa uusi viikko!
Tekisi mieli vaan murista ja käskeä ihmisiä painumaan v*****n miun luonta. Jaksa kuunnella ketään oikeestaan.
Yks ihminen ei koskaan tuu sillon kun lupaa ja yks toinen ihminen tunkee liiankin usein >:(


Pitää yrittää rauhoittua enne ku M tulee vähän leikkaamaani miun hiuksia. Pituudestä ei ole tarkotus ottaa yhtään. Vähän vain kerrostaa, kun alkavat näyttää niin muodottomilta. Elinen värjääminen tosin pelasti jo paljon.

Nyt hermo sauhuille ja sitten vaikka kahvia.

Klik
Bullet for my valentine <3

kipeille pienille mielille

Otteeni todellisuudesta alkaa taas lipsua. Se alkoi viattomasti kotimatkalla kaverilta. Mielikuviteksessani en ole täällä. Mieleni maailma ei ole pehmeä ja kaunis, se on kova ja kylmä. Annoin ajatusten karata kokonaan omille urilleen. Huomasin miten paljon helpompaa se on, aina vain helpompaa. Mutta lopulta tajusin, etten voi enää lopettaa. En jaksa pitää todellisuudesta enää kiinni. Kun yritän pakolla vääntää pääni reaali aikaan, se tuntuu ihan fyysisenä. Vähän niinkuin joku yrittäisi vääntää aivojani solmuun. Olen ryhmä tilanteessa, mutta en pysty keskittymään ihmisiin, istun ja tuijotan tyhjänä eteen. Ajatukset hiihtelevät omia menojaan.
Minun mielikuvani ovat niin kaukana todellisuudesta, ne eivät ole milläänlailla paikkansa pitäviä ja hyvin synkkiä. Tänään ryhmässä meinasin alkaa itkeä, koska päässäni esitettiin taas dramaattista murhenäytelmää, jossa toisen todellisuuden minä yritti löytää paikkaansa tässä maailmassa.
Kuvittelin taas että voin antaa tälle pedolle pikkusormen kun se todellisuudessa vei taas koko käden.