How far we´ve come

Uusivuosi lähestyy...
Tajusin sen oikeasti vasta tänään harkoissa, tai siis eilen jos tarkkoja ollaan.
Monta kertaa oon yrittäny alottaa taas kirjottamista, mutta sitten valkosenpaperin kammo saa miuta valtaansa ja suljen tän sivun ihan kirjoittamatta loppujen lopuksi mitään.

On taas täysin tyhjä olo, ja päässä soi zen cafén uudenvuodenpäivä

Olen juomatta tammikuussa
tumppaan röökini tähän
luen kirjoja, lepään paljon
ja laihdutan vähän
minä uimassa alan käydä
enkä marise
hoidan keittiön kukat niin
et ne ei varise

On uudenvuodenpäivä
ja hiljaista
hiljaista

Olohuoneesta sitten palo se viiminenkin lamppu, enkä tietenkään oo saanu aikaseks ostettua sinne uusia. Polttelen sitten kynttilöitä. Oon jumiutunu itteni sisään aika paljon viime aikoina. Mietin ja kelaan kaikkea mitä sanon ja mitä teen miljoonaan kertaan. Mitä sanoin joskus vuosia sitten, olisiko elämä erillaisenpaa jos olisin älynnyt jotkut asiat ennakkoon jo. Olisiko se helpompaa? Mukavampaa?
Nauttisinko kenties elämästä?

Hassua tunne se kun ei tunne yhtään mitään,ja mikään ei oikein jaksa innostaa.Eikä mihinkään jaksa uskoa.Pari vuotta sitten psykologini sanoi olevansa huolissaan minusta. Ja minä vaan mietin edelleen, että miksi ihmeessä?
Eihän miun elämän loppuminenn siltä ole pois.

Tää maailma on sulle täysin rajaton<3

kyl sä siihen pystyt, usko vain itseesi
jos tahto riittää keinot löytyy, nosta sun katseesi
pidä haaveistasi kiinni äläkä lannistu
ilman täyttä panosta et varmasti onnistu
ilmaiseksi ei tuu mikään, kaikella on hinta
valmistaudu kokemaan se mikä on pahinta
susta, pelkosi kun kohtaat, ekaksi se sattuu
toka, kolmas, neljäs, pikkuhiljaa siihen tottuu
toteuta sun omaa juttuu, muihin älä vertaa
tielläsi pitäydy, anna ihmisten mongertaa
mitä tahtoo, sillon muista ketä varten elät
itsellesi vaiko niille jotka kääntää selät
olet vahvempi kuin tiedät, kipua voit kestää
enemmän kuin uskot joten muu ei pysty estää
paitsi ainoastaan sinä, kärsivällisyyttä
turpiin et tuu ikinä ottamaan ihan syyttä
kyl sä siihen pystyt, usko vain itseesi
jos tahto riittää keinot löytyy, nosta sun katseesi
pidä haaveistasi kiinni äläkä lannistu
ilman täyttä panosta et varmasti onnistu
ilmaiseksi ei tuu mikään, kaikella on hinta
valmistaudu kokemaan se mikä on pahinta
susta, pelkosi kun kohtaat, ekaksi se sattuu
toka, kolmas, neljäs, pikkuhiljaa siihen tottuu
toteuta sun omaa juttuu, muihin älä vertaa
tielläsi pitäydy, anna ihmisten mongertaa
mitä tahtoo, sillon muista ketä varten elät
itsellesi vaiko niille jotka kääntää selät
olet vahvempi kuin tiedät, kipua voit kestää
enemmän kuin uskot joten muu ei pysty estää
paitsi ainoastaan sinä, kärsivällisyyttä
turpiin et tuu ikinä ottamaan ihan syyttä

moni sanoi:
muista että sulla niinkuin toisillakin rajat on
yksi sanoi:
olet vapaa, tää maailma on sulle täysin rajaton

tarkasta motiivis, ovatko ne feikit?
siinätapauksessa aikaa hukkaat jos sä leikit
kun sun asenne on nöyrä suuria tavoitat
oikoteitä pitkin menemällä tuskin voitat mitään
et saa periks antaa vaikka menis pieleen
elämä ei aina seuraa suunnitelmaas mieleen
paina: sullon mahdollisuus, kattona vain taivas
niin sano sekin tyyppi joka tiensä tähtiin raivas
toiset ei voisitä päättää missä sun rajat on
aidat on vain hämäystä, maailma on rajaton
itseäsi älä huijaa, kuuntele sydäntä
etkä joudu juoksee koipien välissä häntä
sä saat kaiken mitä tarviit, aina pitäs kiittää
jakoon pistä omasi niin sulle vielä riittää
ja kun unelma toteutuu jatka silti työtä
samoin kuten sait sen voit menettää ajan myötä

elämä on haaste, mieletön tilaisuus
sä sen määräät minkälainen on sun tulevaisuus
uskallatko sä kokeilla minne asti kantaa
siivet aukilevitetyt vai aiotko antaa
mahdollisuuksien mennä? tartu niistä kiinni
mitään et tuu hävii paitsi jos luovutat niinni
loput päivistäsi mietit: entä jos ois toisin...
spekulointi jälkeenpäin ei oo mistään kotoisin
kauempana näkyy maailma, tosson katuoja
ennen valintaasi muista: ei ole rajoja
muuta kuin hetki kun kuolet, sitä ei voi väistää
älä silti anna toisten ittees tasapäistää
rehellisenä oot kaunis, täydellinen tapaus
käytä hyväksesi kaikki se annettu vapaus
joka sullon hallussasi, etene pelotta
-Mariska-rajaton

Oon aivan rakastunut tuohon kappaleeseen:) ja se saa taas huonon jouluaaton jälkeen nousemaan pystyyn ja kattomaan huomiseen. Ei sitä kukaan muukaan kaiketi tee. Nyt aion onnistua.Oon tehny suunnitelmia, en kerro vielä millasia etteivät kuse. mutta halusin vaan tulla kertomaan mitenpitkästä aikaa tuntuu siltä että voi tehdä jotain suunnitelmia tän suhteen. Tää lähtee taas toimimaan. Vannon ja vakuutan.
Ja tervetuloa uusi lukija^^
uneksi ja luota: haaveista voi tulla totta

Hyvää Joulua<3

Hyvää joulua ihmiset!<3

Siihen ne hyvät sitten loppuukin. En hienoista suunnitelmistani huolimatta onnistunut juoksemaan karkuun jouluruokia. vaan äitini ajatteli etää juu, erakko joulu on ihan jees mutta jouluaattona on pakko tulla syömään kun kerta mummikin on tulossa:< Nyt jos edelleen mahdun yksinkään farkkuihini kiitän luojaani siitä että se on edes hiukan armollinen. Onneks kukaan ei ostanu miulle joululahjaks yhtään karkkia, jotain hyvää sentään tässäkin.

Vaan on ihmiset ollu miuta kohtaan tosi ihania tänä jouluna. Ja ovat oikeasti ajatelleet mitä tarviin ja tahon lahjaksi.
Äiti, jota kielsin ostamasta mitään, koska se on jelpannu niin paljon rahallisesti, Osti miulle kahvipaketin. ku inisin sille eilen nolla kahvi tilannettani:D

Ja lisäksi valitettavasti kaikki katkenneet siteet kummittelee aina näin jouluisin. Miun veli jonka kaa en oo vieläkään väleissä kaihertaa taas jossain tuolla kaiken olotilan perukoilla. Ja äitiäkin ahistaa selkeesti, se puhuu siitä koko ajan. Joka taas suoraan vaikuttaa miuhun.Tuntuu siltä kuin se ois kuollu, paitsi ettei oo ees hautaa jolla vois käyä tervehtimässä jonne viiä kynttilää. On vaan paha olo ja tietosuus siitä ettei se koskaan taho enää ees kuulla miusta. Tiiän että vaikka tää riita on alunperin sellane johon mie en ees kuulunu, ni se teki aika julmia temppuja miulle kun se yritti kostaa porukoille. Ja silti mie oon se joka sen perään itkee.
En tahtois päästää siitä irti kuitenkaan. En vaan uskalla tehä asioitten eteen mitään.

I still never know what to say

Äiti, olisinpa ollut lohduttamassa
sinnua silloin
silittämässä hiuksia, ottamassa syliin

Olisiko silloin sukupolvien mittaiset
äitien rikokset lapsiaan vastaan
saatu katkaistua
emmekä aina kasvattaisi
uutta sukupolvea

psykopaatteja

-Helis Slunga-

Ihastuin Helin runoihin ensi lukemalla. Pitää lukee nyt heti se toinenkin kirja Varjomadonna. Tai heti kun meiän kämäsessä kirjastossa on se vapaana.
Muutenkin pitäs taas aktivoitua lukemaan enemmän ja piirtämään ehdottomasti. Sain eilen tilauksen Norjasta:) ja oon niin ilonen siitä edelleen. Joku muukin arvostaa miun töitä. Ja jonkun mielestä niistä kannattaa maksaa.

Tein taas ruokaa pitkästä aikaa. En muista millon oisin viimeks syöny lämmintä ruokaa. Tai tehny sellasta. Nyt oli pakkko koska oon taas menossa yöks töihin, ja kun kyseessä on niin fyysinen työ. Pökrään sinne jos en nyt syö ennen. Lumi on yllättävänkin painavaa.


Löysin itestäni ihan uuden jouluisen puolen, kun siivotessani innostuin laittamaan joululiinat pöydille ja ripottelemaan olohuoneen täyteen kynttilöitä.
Siivoomisen jälkeen pelkkien kynttilöiden valossa nautittu glögi toi paljon oikeasti ihania muistoja mieleen.Tai ei muistoja, mutta sellaisia tunnelmia, tuoksuja vanhoista ihanista jouluista jotka oli täynnä lämpöä ja tuoksu kynttilöille ja glögille ja odotukselle. Sain kaverilta lahjaksi piparin johon on pujotettu silkkinauha, nyt se roikkuu koristeena seinällä ja tuoksuu joululle. Lisäksi päätös viettää joulu itsekseni on vain vahvistanut hyvää fiilistä. Ei tartte kestää ketään muuta kuin omaa seuraa:)Ja jouluruokia nyt en söisi muutenkaan joten en jää siinäköän häviölle.

Ei tämä aika vuodesta olekkaan niin paha.

Yöllinen kuva postaus poistamaan ahdistusta. Kaikesta paskasta jota taas tänäänkin oon mättäny

Oli tarkotus jo pomppia nukkumaan, mutten millään saa unta, koska on taas niin pirun kylmä:S Enkä siks siis saanukkaan nukuttua. Nyt oon yrittäny kovalla vaivalla olla miettimättä mitään. Ja tuijottanu FMA:ta

Oon ollu viimeyöstä asti kuumeessa:( Oli mukavaa herätä neljän aikaan aamulla siihen että kuume nousee ja kaikkiin lihaksiin särkee niiku joku hakkais niitä pesimailalla.Kävin sitten viettämässä päivän porukoiden riesana kun en saa 38 kuumessa kuulemma olla itekseni. Toisaalta ihan hyvä kun miulla aina laskee verenpaine, ei oo yks eikä kaks kertaa ku oon sitte pyörtyilly matkalla vessaa tai keittiöön.

Joulu vois miun puolesta olla jo ohi. En välitä siitä yhtään, mokoma tekopyhä, rahan tuhlaus juhla. Jollon pitää leikkiä olevansa kovinkin iloinen ja kiitollinen kaikesta ja viettää laatu aikaa perheen kanssa. Älkää käsittäkö väärin miulla on ihanat vanhemmat. Niitä vaan ei saisi päästää samaan huoneeseen pitemmäksi kuin 15minuutiksi kerrallaan-.-' (Onnistuivat viime kerralla kun kävin saamaan riidan kaukosäätimen laitosta pöydälle)

Se ihana puoli talvessa on, että on niin tavattoman kaunista.Kun pakkanen ja lumi huurruttaa kaiken:) Jos en ois nyt kuumeessa viipottaisin pihalla kameran kanssa, mut toivottavasti mie viel kerkeen enne ku noi kaikki sulaa.Syömisetki on menny pitkästä aikaa hyvin:) Ei siis valittamista siltä rintamalta. Vielä ku jatkuis samaan malliin.Huomatkaa miten tavattoman pitkään jaksan taas keskittyä yhteen aiheeseen:P

Real or dream?

Oon väsyksissä kuin pieni eläin. Eikä tilannetta yhtään helpota se että on koko ajan kylmä. Ja kaverilla kahvilla käynnistä tuli taas riitaisa katastrofi. Karkotan kaikki kaverini jos jatkan samaa rataa.

Tuntuu että elän jossain rinnakkais todellisuudessa, ettei mikään kosketa miuta ollenkaan. Leijun hiljalleen ilmassa.Näin taas ihan järkyttävää unta viimeyönä jonka takia unet jäi vähäisiksi.Miun poskeen koski ihan mielettömästi ja kun kävin peilin eteen ni siin miun poskes oli semmonen älytön vekki. Sellanen iso haava josta ei ihme kyllä vuotanu mitään, mut se iho oli menny sellaseks ihan valkoseks. Niiku iho menee siin vekin päällä sen jälkeen kun se on lopettanu vuotamisen ja on ollu laastarin alla. Ja Sitten paniikissa yritin miettii et miten saan sen paranemaan ja vastaavaa. Joten nyt pitäs varmaan vaan mennä nukkumaan. Huomenna pitää kuiteki olla skarppina kun oon menossa lapsen vahdiks, vähän pelottaa sekin homma. Kuitenkin tiputan maahan koko mukulan tai muuten vaan oon paskin lapsen vahti ikinä.

Psykolla ne ehotti ammatin valinta psykologia. Pitäs kaiketi ottaa neuvosta kiinni, en tiiä. Ehkä sen takia just ku en voi jäädä pörräämään paikalleni niiku oon nyt tehny. Ahistun vaan jos joku kyselee mitä haluun tehä. En tiiä. Mikä kiinnostaa? Ei mikään. Missä oot hyvä? En missään niin hyvä kuin tahtoisin olla. En voisi kuvitella itseäni missää ammatissa viiden tai kymmenenvuoden päästä.

Hohhhoijjaa, olipa taas viikonloppu:)
Tanssittua tuli taas, muttei niin paljon kuin oisin toivonu. Ei kompensoinu kaikkia niitä ruokia joita mätin-.-' En rupee listaamaan enkä laittamaan mitään numeroina tähän ylös. Piän teistä enkä haluu aiheuttaa sydäninfarkteja tai muita vaurioita.
Siitäkin huolimatta että tuli syötyä liikaa on pitkästä aikaa sellainen seesteinen ja mukava fiilis.

Tiiän että joudun alottaa alusta huomenna, mutta se ei haittaa, ei tänään. Huominen tuo sen ahdistuksen takuulla takaisin ja oon varautunu ottamaan sen vastaan sellasena kuin se tulee. Tänään ei jaksa välittää siitä.

Kotiin palautumisen jälkeen en oo tehny mitään. Oon vaan loikoillu, pyöriny netissä, hemmotellu itteeni kylvyllä ja mikä parasta. Kuunnellu uusinta Musen levyä<3 Vitsi miul on kivoja kavereita ku ne ostaa miulle nii kivoja joululahjoja ja viel (tietäen miun huonon kyvyn kestää yllätyksiä ja odottamista) anto sen jo nyt!

Tein itteni kaa päätöksen etten jaksa palella enää, vaikka naapuri kuinka sauhuttelis ni en avaa ikkunoita. En palele enää, mieluummin vaikka sitten se tupakan savu. No se päätös kesti tasan yhtäkauan kuin rakkaan naapurini tupakka lakko. Nyt täällä on taas kylmä. Ja ulkona 11 astetta pakkasta. Kiva. No ei auta marista ennen kun se huoltomies tulee. Sitten voiki antaa sille täyslaidallisen:D

Mut parempi vissiin alkaa mennä nukkumaan kun juttuilla ei oo enää päätä eikä häntää.
Öitä ja tsemppiä ja hyvää joulun aikaa:)
Ps. Vaihoin ulkoasua. Mitäs tykkäätte? Miusta tää on kivempi näin:)

"When In Doubt"

Things seem so hallucinary,
In the corners of my mind they scare me,
I know ya never meant to desert me,
Just like ya never really meant to hurt me

Then I ask have you ever felt abandoned?
Felt so lost that you were stranded,
Just like all the walls are closing in
And you were left inside
Have you ever felt like your days were numbered?
Stuck under a tree in thunder
Seems to be no way out
-Thousand foot krutch-

En jaksa sanoa enempää. Tehkää palvelus ja ampukaa miulta pää irti. Kiitos

Noni nyt pikkusen rauhottumisen jälkeen on hyvä tehdä vähän lisäyksiä tähän.
Oon vaan niin poikki, henkisesti. Ja nupolta sanottiin että saan ajan aikasintaan tammikuulle. Mahtavaa. Eikä ne luultavasti suostu vaihtamaan miun lääkäriä vaikka tuo tän hetkinen on sokea kuin myyrä. Pääsen luultavasti psyko jonoon vasta kun yritän jotain epätoivosta. Jos sillonkaan.Sanoin jo aiemmin, että kun kaikki muu kusee. paino laskee. niin on käynyt taas...
Lähen leireilemään nyt vlo-ksi joten pidän pienen kirjoitus tauon. Palaillaan astialle sitten taas sunnuntaina.
Tsemppiä<3
Ja taas uusia lukijoita:) Tervetuloa.

It hits me, i feel it, it kills me, i bleed it, now i believe it

On vähän sekava olo. En osaa päättää mikä tää tunne on joka painaa mahassa.
Onko tosissaa NIIN kauan siitä että viimeks oon ollu ilonen etten muista miltä se tuntuu?
Pelottavaa. Kyyneleet polttaa silmien takana, mutten anna niille lupaa.
Ei oo ees mitään syytä olla ilonen. Oikeesti. Oon syöny koko päivän Purjonnu kaks kertaa. Ei siis oo oikeesti mitään syytä. Voisin mennä nukkumaan koko loppu vuodeksi.
Väsyttää enkä vieläkään nuku kunnolla koska ei oo niitä lääkkeitä.
Käytiin taas keikalla tänään, se oli vaan sarja epäonnistumisia. Mutta ainakaan suurin osa niistä ei ollu meistä riippuvaisia joten se vähän lohduttaa.

Oon menossa huomenna taas salille. Tai siis tänään jos tarkkoja ollaan. Sen vesijumpan joudun hautaamaan nyt kokonaan koska atoppiinen psoriasis ihoni ei pidä kloorista:( Toisaalta se on ihan hyvä koska sain kamalia ahdistuskohtauksia siellä eilenkin. Toisaalta ei, koska se oli ihan mukavaa vaihtelua kun sinne altaaseen asti ehti ja se ahdistus laski.
Mutta ainakaan salilla käyntiä en aio lopettaa oon siihen ihan koukussa:)

Don't Hold your breath.
Otsikko:THOUSAND FOOT KRUTCH- New drug.
Tsemppiä ja hyvää joulun odotusta teille:)

En ookkaan kirjottanu mitään pitkään aikaan.Olotilat on menny ylös ja alas, aivan mielettömän kovalla vauhdilla.

Perjantai oli ihan mukava päivä:) Jaksoin oikeen panostaa itseeni kun lähdin pikkujouluihin. En olis uskonu miten mukavaa  miulla oli ja miten pitkään jaksoin olla sillä torstai-perjantai välisenä yönä en nukkunut yhtään. No ei tarvii oottaa enää kovin pitkään sitä uutta reseptiä. Toivottavasti-.-'Päädyin jopa perjantaina Frederikin keikalle:'D

Lauantai oli ahistava päivä, heiluin sellasen puoli ahistuneen olotilan rajamailla koko päivän. En jaksanu keskittyä mihinkään ja tuntu että ei oo hermoja ja ei jaksa jutella kenellekkään. Mättö kohtaus illalla ei auttanut asiaa ei yhtään.. Plaaäh, miksen osaa olla mättämättä jos joku tuo esim, sipsiä?

Tänään oon viettäny sitten Itsenäisyypäivää, käynyt sunnuntai kävelyllä. Koittanut ajatella enemmän positiivisesti. Laitoin pikkusen joulukoristeita jopa. Niinkun yksi kaveri sanois: yritän maalata sateenkaarta taivaalle. En tiiä toimiiko se. Mutta ainakin yritän.

Ja tervetuloa uudet lukijat<3

Hukun öihin sekaviin.

Hajoan pieniksi paloiksi olohuoneen lattialle.

Toiset lääkkeet loppu ja resepti on vanha. Toiset unohin ottaa aamulla.

Oon hiuksia myöten taas veloissa koska ah-niin ihana harrastus maksaa taas liikaa. Oksettaa vaikka en oo syöny mitään tänään. Itken valtamerta olohuoneeseen ja yritän hukuttaa itseäni ilmaan. Tahon jotakin viemään tän kammotus olon pois. Ottakaa se pois, jooko? En jaksa sanoa enää enempää. Tahdon olla taas tunnoton. Sekin oli parempi kuin tämä.

Otsikko on muuten tästä kappaleesta.

Sweat it out, shut your mouth

 Tästä tulee nyt sitten suuttumuksen sekainen kirjoitus. Varautukaa, pelastakaa naiset ja lapset. Lukitkaa koirat.

Eilen siis tuli se Dr.Phil jakso sairaalloisen laihat. Omasta mielestäni sen ensimmäisen tytön äiti oli hiukan tyly kun ei tahtonut olla ohjelman aikana tyttärensä tukena (Muistakaa vain MINUN mielipiteeni, elekää ampuko). Ja sitten tänään kun kaverini tuli kahville. Aihe tuli esille ihan sitä kautta että kaverini katsoo kyseisen ohjelman melkein aina. Mainitsin sitten tästä omasta mielestäni epäkohdasta hänelle. Ja yllätyksekseni, kaverini olikin sitä mieltä että kyseinen äiti teki ihan oikein ja että hän olisi tehnyt samoin, sillä kuten kaverini asian ilmaisi syömishäiriöt ovat kaikki täysin itseaiheutettuja sairauksia ja täysin rinnastettavissa alkoholismiin. Ja että Kaikki syömishäiriöiset ovat itseaiheuttaneet omat sairautensa ja että heitä tulisi kohdella alkoholistien lailla. Kun sitten yritin sanoa että tuskin se nyt ihan niin yksinkertaista on, hän vain vetosi siihen että on saanut aiheesta koulutuksen(suurtalouskokki). Ja koska mie en osaa olla hiljaa, piti siihen sitten todeta että ei se samaa tarkoita kuin esim. psykologi, jonka hän kuittasi käymällään psykologian kurssilla ammattikoulu ajoilta. 

Ei varmaan tarvitse sanoa että kahvittelu loppui tämän jälkeen aika lyhyeen.  Oli siitä se hyöty että tämän jälkeen kun lähdin salille oli tarmoa, kun purin sinne kaiken ärtymyksen.

Ainiin ja onko söpömpää ihmistä kuin Jeffree Star? Otsikko Fall out boy: I don't care                       Ainii, miul on jo 11-lukijaa^^ Ootte ihania, tsemppiä ja hyvää joulun odotusta teille<3