There's hole in my heart

Kyllä olen taas päässyt sieltä pilvistä liitelemästä vähän kotoisampiin maisemiin,olen täysin naurettava. En saa nukutuksi ja tahtoisin vain riehua ärtyneisyyden ja masennuksen pois. Keskiviikkona pitäisi ilmoittaa kaverille aionko muuttaa hänen kämppäkaverikseen vai en.
EN tahtoisi joutua tekemään näin hätiköityä päätöstä sillä muutto veisi miut aika kauas sieltä missä nyt asun, ja vielä kauemmas sieltä missä M asuu tällähetkellä. Lisäksi oon just päässy sinne kauan toivomaani terapiaan ja kukatietää mite kauan siellä uudella paikkakunnalla menisi? Varsinkaan kun en ole opiskelija enkä pääse opiskelija terveydenhuollon kautta niin kuin ystäväni. Ja olisin täysin työtön siellä. Täällä on edes pieni mahdollisuus siihen että saan kesäksi töitä.

Kierränkö vain kehää vai onko tämä juttu jo taas päätetty miun puolesta?
MIksen voi vaan mennä niinkuin tahdon? En pidä tästä että pitää mietti asioita niin monelta kantilta ja nyt vielä niin monen ihmisen kantilta. En tahtoisi loukata ketän joten missä välissä joku miettii mikä ei loukkaisi minua?? En tiedä m ihin väliin itseni ja omat ajatukseni tungen. Saan aina kuulla vain olevani itsekäs.

Sydämmessäni on reikä ja olen vuotamassa kuiviin.

There's something I can feel when I breathe

Oon ollu ihan kummallisella tuulella viimeajat, hyvällä tavalla.

Ollaan tekstailtu M.n kanssa aika paljon viimepäivinä:3 Ja sen tänne tuleminen aikaistui, tuleekin jo tälläviikolla. Eikä ens niinkuin aluperin oli tarkoitus. En valita. En jaksais oottaa. Hassua, en todellakaan kuvitellut että osaisin ihastua näin nopeasti ja näin... voimakkaasti. En osaa kuivailla sitä ollenkaan.

Syömisetkin on alkanu sujua:) Eli ihan hyvään suuntaan ollaan menossa. Sori lyhyt teksti, teki vaan mieli tulla kertoilemaan kuulumisia:)

Tahtoisin sanoa...

Tahtoisin sanoa että minäpä tein sen.


Tahtoisin itsetuntoa.


Tahtoisin olla kaunis.

tahtoisin niin monia asioita, ja nyt aion oikeasti tehdä niiden eteen jotain. Aion kääriähihat ja rueta hommin. Tästä se taas lähtee.

Huomenna E tulee kylään pitkästä aikaa:) En oo nähny sitä pitkään aikaan ja ootan sitä tosipaljon. Lisäks viikonloppu oli hiukan draaman täytteinen... Lyhyesti, kaveri suuttu sen sisko haukku miut pystyyn ja sain pusuja söpöltä pojalta.
Lääkärikin vaihto taas mielipidettä, oon sittenkin masentunu. Se nainen ei osaa päättä ollenkaan.

Here is my chance

"Even so. I'm not going anywhere. They're just dreams."

Oon niin ylpeä itestäni, saan oikeesti niin paljon energiaa auringosta. Se on aivan ihanaa. Oon niin täynnä energiaa ja uutta puhtia, nyt tää taas lähtee onnistumaan.

Aamun vietin sohvalla ja pelasin vaan kaverilta lainassa olevaa DS peliä, ihana:) Sitten ravasin hetken aikaa netissä muttä kyllästyin melko nopeesti. Sen jälkeen oon vaan kuunnellu Amy Macdonaldia<3 ja siivonnut. Tää kämppä näyttää niin erillaiselta, jo pelkästään sekin tuo lisää puhtia. Se on jotenkin voimia vievää kun tietää että mitä kaikkee pitäs tehä ja mitään ei saa aikaseks. Mutta nyt on kämppä taas tiptop.

Hassua että monen mielestä en välitä siitä millasessa kämpässä elän, vaikka se on aivan päinvastoin, en voi sietää jos on likasta tai muuten vaan sotkusta. En vaan aina löydä voimia tehdäkseni asioille jotain.

Oon muuten pahoillani muruset että oon ignorrannu teiän blogeja. oon kyllä lukenu ne, mutten oo jaksanu kommentoida. *Häpeää* Lupaan ottaa itteäni niskasta kiinni sen asian suhteen.

And maybe tonight I can breathe for awhile.

Kaveri sanoi pariviikkoa sitten että oon laihtunu liikaa ja että se toivois että mie lopettaisin, en vaan voi lopetta. En vielä. Ällötän itteeni liikaa.. Ehkä jossain vaiheessa.

Miulla on vapaa viikonloppu:) Oon viimeks ollu vapaapäivällä yli viikko sitten.... Ei oikeen enää jaksais ees liikkua mihinkään. Voivoi. Nukun varmaa koko viikolopun, eli hyvät on suunnitelmat. Pääsin taideterapiaan! Olin ihan hämmentyny ku miulle tuli kirje postissa, se lekuri oli nimittäin sitä mieltä että saatan joutuu oottaa monta kuukautta. Ja sitten tulee kirje kahenviikon päästä. En mie tosin valita..

Are we alone, do you feel it?
So lost and disillusioned

Ja niin, olen palannut tunnottomuuteen. Laitan pikapostausta ennen kuin lähden töihin.

Kohta menen aamutupakalle, joo ei se lopettaminen onnistunut. Mutten jaksa ottaa siitä stressiä. Tyhmiä juttuja pyörii päässä.

"Why are there still people who want to care for this world?"
-Nabari no ou-

Kaverin koira, Sakemanni, siis tosiaan puri miuta maanantaina, eikä kyseinen kaveri sen jälkeen oo kertaakaan kysyny että sattuko pahasti tms. En tiiä onkoha se ihan tajunnu et jos siin ois käyny pahemminki ku vaan toi tajuton mustelma ni se ois korvaus vastuussa.

Kuva on muuten samasta mangasta kuin tuo lausekkin.
Ja tervetuloa uudet lukijat^^

Dance of illusions

Aloitan haasteella jonka sain Baloolta:)

1. avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi
2. valitse neljäs kuva
3. selitä kuva
4. haasta neljä blokkaaja tekemään sama.

Tähän kuvaan on hyvin yksinkertainen selitys. Ja se on että rakastan Gacktia<3 Aivan ihastuttava mies ihanalla äänellä ja ulkonäöllä varustettuna:>

Palasin ruotsista tänään ja oli masentavaa huomata että on pakko ensitöiksi kirjata ylös mitä kaikkea on tullut syötyä. Syntilista viimeviikolta.

Mutta siitä matkasta, aivan ihana:)Konsertti oli mahtava ja Scandinavian suurimmat urut erittäin vaikuttavat. Ihmiset, niin ihmiset, kaikkien ennakkoluulojen karistua nopeasti aiva mahtavaa porukkaa
Ja voi P... en tiedä mitä muuta sanoa tyhmää että joku ihminen, jota tuskin tuntee saa siut tuntemaan enemmän elävältä kuin kukaan pitkään aikaan.
Oli joku joka kahlitsi nykyhetkeen, niin ettei se tehnyt yhtään kipeää. On ihanaa tulla hellityksi, on ihanaa kun joku saa nauramaan, on ihanaa kunn joku selittää ihan höpöhöpö juttuja. Edes hetken.

En tiedä lähditkä kotiin sydämeni kanssa, mutta ainakin sait hullaantumaan elämästä hetkeksi. Kiitos<3

Ja joo oli pakko kirjoittaa tuo tänne vaikka P tuskin ikinä sitä täältä pongaa:P

Ainiin ja haastan samaan kuva hommaan seuraavat:pingouin, pyragra, miss_coco, teräsaurinko:)