Light up the night
Stardust!
When it hurts inside
Read all the signs
Follow
It's okay to feel down
And just remember
That nothing's made to last
I know you're sad
That too will pass
That too will pass
In passing
Puhuin tänään kunnolla ensimmäistä kertaa, nimittäin äidin kanssa. Annoin vaan asioiden tulla.
puhuin siitä miten ahdistun syömisetä.
Puhuin siitä miten olen vainoharhainen masennusjaksoilla.
Ja raivohullu maniajaksoilla.
Puhuin kuin viimeistä päivää.
Enkä tullut kuulluksi.
Kaikki mitä sanoin syömisongelmista kaikui kuuroille korville. Kaksisuuntaisuus jutut saivat vastakaikua ja jouduinkin tulostamaan netistä aiheeseen liittyvää materiaalia.
Mutta syömistapani ovat kuulemma aivan normaalit.
Vietin melkein koko juhannuksen pienessä humalassa. En syönyt oikeastaan. Join vain. Nytkin on jo muutama alla. Ja lisää tekisi mieli.En tahdo olla selvinpäin. En vain tahdo.
Ei sitä tarvitse pyytää anteeksi, ettet kommentoi :) Mäkin luen kaikki sun tekstit aina, mutta hyvin harvoin osaan sanoa mitään.
VastaaPoistaTästä tuli hieman surullinen olo. Tiedän tunteen, kun ei tahdo olla selvin päin. Humalassa kaikki tuntuu vähän helpommalta. Ainakin tiettyyn pisteeseen asti.