Mitä olisi odotettavissa tältä vuodelta, joka ei tunnu yhtään erillaiselta kuin edellinen?
No
Tammikuinen Perun reissu, jota oon odottanu jo niin kauan ja sen eteen on tehty niiin paljon töitä. Ja ressatu ja itketty. Alan varmasti itkeä lentokoneessa kun en voi uskoa että oon oikeesti menossa sinne peruun. Loppuvuosi ja vuoden vaihos on ollu sen verran tiukkoja.
Kouluun haku. Lupasin itelleni että ainakin haen nyt tänä keväänä kouluun ja lakkaan haahuilemasta ympäriinsä kaikennäkösissä paskaduuneissa joiden palkalla just ja just maksaa vuokran.
Kevät. Tätä alan aina odottaa tässä tammikuun alussa. Ei miuta oo suunniteltu tälläseen kylmään ilmaan kun iho kuivuu ja halkeilee ja tippuu päältä.
Psykologin jonoon pääsy. Tämänkin päätin. En taho kuolla näin nuorena, mutten voi elää tän pään kanssa joten on pakko siis opetella puhumaan asioista.
En osaa sanoa mitä muuta odottaisin tai tahtoisin tälle vuodelle. Mutta lupasin että alan liikkua ahkerammin ja aloitan ABC.n nyt tammikuusta. Huomenna meen taas vekittämään uuden esityspuvun helmaa ja pitkästä aikaa parhaalle kaverilleni kahville. Oon ikävöiny sitä niin paljon.
Mut huomenna nään sen taas.
