If i don't turn out perfect will you be a friend of mine?

lauantai 19. kesäkuuta 2010

I know karma's gonna get me back for being so cold



Jokin tässä kesän tuoksussa ahdistaa miuta niin etten pysty hengittämään välillä, Tahtosin vaan kuolla pois. Alan taas olla vainoharhanen ja pelkään että kaikki vihaa miuta. En pysty olemaan enää. Tekis mieli mennä ettiin pihvi veitset. tekis mieli hakata päätä seinään niin että tulee mustelmia. Purra ja raapia. Tahon vaan että tää kipu loppuu. Tahon vaan kuolla.

Kiitos siulle Nounou. Että jaksat kommentoida. Oon ite aina siinä niin huono vaikka siun blogia luenkin. Kiitos. Oot ihana:)

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Riko minut rakkaani

Ruokahalu hävisi.
En tiedä mitä sille on käynyt, mutta se on ollut kadoksissa jo useamman päivän. On noloa olla näin mahalaskussa, vielä näin pitkään vaikka seurustelumme kesti vain pienen hetken.

Alan olla vihainen, itselleni.

tiistai 1. kesäkuuta 2010

In your head, in your head they are fighting


Tuun hulluks, en saa painonuosua kuriin enää ollenkaan ja ahistun joka peiliin kattomisella vaan enemmän.En pysty lopettamaan syömisttä. Tällä viikolla miulla tosin alotti uus työpari, se ei tykkää syyä työajalla ollenkaan joten ei olla jaksettu pitää ruokkiksia. En tiiä onnistuuko tää miun aivojen manipulointi siihen että kyllä tää vielä lähtee uuestaan käyntiin. Mutten oikeen muuhunkaan kykene.Kaikki äänet huutaa yhteenäänen miun päässä. ne huuta ristiin ja kaiken aikaa. En osaa sanoo ketä kuunnella
Oot ihan sekopää.
LäskiLäskiLäski.
Älä jooko laihuta enää
Älä oksenna.
LäskiLäskiLÄSKI.
Hulluhulluhullu.


Haluaisin niin pitää sellaisen kysymyspostauksen, mutta se pieni negatiivinen ääni miun päänsisässä huutaa koko ajan ettei kukaan kysy kuitenkaan mitään. Ketä kiinnostaa.
Olen niin väsynyt kuuntelemaan sitä mutten löydä katkasijaa. Joten sovitaan että jos niitä kysymyksiä tulee yksikin niin lupaan vastata.

Lisäys äskeiseen, M laittoi viestiä:
En ookkaan valmis seurusteleen, sori ku laitoin vaan viestiä.

lauantai 22. toukokuuta 2010

No wonder why my head i so fucked up.



Pikapostaus. Tulin vain hiukan valittelemaan väsymystä ja ahdistumista pilalle menneistä syömisistä. En tule olemaan rantakunnossa. Eli jos satut pongaamaan rannalta jonkun munkin kaavussa. Tule ihmeessä moikkamaan, se on vaan mie.

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

it's too late


I'm holding on your rope,
Got me ten feet off the ground
I'm hearin what you say but I just can't make a sound
You tell me that you need me
Then you go and cut me down, but wait
You tell me that you're sorry
Didn't think I'd turn around, and say...

It's too late to apologize, it's too late


Tänä viikonloppuna tapahtu jotain sellasta jonka jäliltä miun ja yhen tyypin välit ei koskaan palaa ennallee.

Se ahdisteli miuta M.n takia jo aiemmin koska se oli niin mustis. eikä suostunu hyväksymään etten mie ollu kiinnostunu. Ja nyt se soitti miull lauantaina ja uhkas itsarilla. Siinä puhelun aikana ja syytti et se on miun vika.

Eilen se sitten yritti pyytää anteeks ja sano vielä että se on kiitollinen koska mie pelastin sen hengen.

Miksi? Miksi se on niin kiitollinen? En mie sanonu oikein mitään ja oikeesti ois tehny mieli sanoa vaan: anna mennä. Kerran se vaan kirpasee. Hyppää vaan.

Sen jälkeen sen sisko suuttu miulle. Et tää kaikki on miun vika, että oon ihan paska.

Ja seuraavana päivänä annoin sen sille anteeks.

Se syytti miuta siitä etten nää kuin M.n. Ja sitten se tulee miun luokse kylään ja puhuu puolet ajasta tyttöystävänsä kanssa puhelimessa ja pyytää et oisin hiljaa kun se ei muuten kuule.

Kertokaa miten pääni on edelleen kasassa?
Vaikka hajoan pikkuhiljaa paloiksi. Lakaisen itteni sängyn alle.

Lisäks oon yritäny syödä normaalisti, joka lisää ahdistusta. Kuolen tähän. Luin jostan että 15% kaksisuuntaiseen sairastuneista kuolee oman käden kautta. Se on niin masentava luku. Mutta toisaalta. Olen jo antanu sen itselleni anteeksi, etten elä nähdäkseni 50-vuotis päiviäni.

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Shivering lips and my heart which won't last much


Do you know how i feel and I've confessed countless times
And the love sign I gave you. Did you get my sign? sign?
I need you to get back up. Without you I have worry syndrome
Don't neglect me, I want you by my side, side

Shivering lips and my heart which won't last much
And I'm too scared that it might stop, so please save me

*Can't breath, it's a Mayday, dot dot dot dot
Heart hurts, it's a Mayday, dot dot dot dot dot
Times goes Tic toc and flies by Tic Toc
Can you hear my Sign, Sign, dot dot dot dot dot


Olen jotenkin niin hajalla. ja vaan läskistyn koko ajan enemmän, töissä meillä on yksi lihava poika. Ja se on niiiin, en pysty syömään sen seurassa. Koska pelkään, pelkään että minusta tulee samanlainen jos en kohta pysty lopettamaan tätä ahmimis kautta.

Ja kyllä tuo on minun läskimahani:(

Ja tervetuloa uudet lukijat: )

maanantai 3. toukokuuta 2010

The dreams in which I'm dying Are the best I've ever had



Meinasin laittaa kuvan itestäni, mutta sitten jänistin. Ei tätä läskipossua näytetä kenellekkään. Oon niin ällöttävä(taas kerran)

Tahon takaisin sen ihmisen jolla ei ollut edes nälkä!!!!
Anteeksi lyhyt postaus, on sattunut niin paljon taas kerran. Pääsin mm. töihin taas. Olen muuttamut uuteen ihanaan yksiöön. Jossa Ei haise tupakka! Jee jo pelkästään sille.

Mutta muuten, en oikein tiedä. Kierrän kehää yöt. Syön vaan ja sitten itken vessassa ja syön taas ja.... Monta kertaa yössä. Olen ihan poikki.. Tahtoisin niin lakata oksentamasta ja ahmimasta. Mutten taida enää osata:(