Idiotismista

Oon niin tyhmä! Yritän toitottaa itelleni ettei tää voi jatkua ja tiedostan sen jo pikkuhiljaa, ja sitten meen ostamaan vaa'an!
Hiton hitto. Selitin vaan kivasti itelleni että se on vaan sitä varten että voin todeta ettei normaali syöminen lihota.
Paskat. Tipuin lattialle itkemään kun näin ne luvut. Miten ne on niin isot. Miten tän sairaan pään saa hiljenemään?

You were there by my side on the frontline

If I can let the memory heal
I will remember you with me on that field

When I thought that I fought this war alone
You were there by my side on the frontline
When I thought that I fought without a cause
You gave me a reason to try

viime aikoina on tullu kirjoteltua vaan sillonkun masentaa, en oo vielä päässyt sieltä pois. eikä ruoka ahdistus oo yhtään sen helpompi, mutta oon toiveikas.
Oon uudestaan kaverini kanssa sellaisissa väleissä ettei itkeminen ja tukena oleminen tai sen tarvitseminen tunnu nolottavalta. En osaa päästää tästä sairaudesta irti ja se hajottaa miuta tällä hetkellä enemmän ja enemmän.

Tahtosin parantua.Ensin pitäisi opetella puhumaan, pyytämään sitä ammattiapua jota mie oikeesti tarviin.

What is happy?

What is happy?
Throw this question at different people & you are sure to get an array of responses. At the same time, each individual answer serves as that person's grip on on the world around them. It's each person's, "fix-it-all," to the hardships thrown at them by life.

So what happens when that is taken away? What happens when all you've been living for begins to diminish before you? What happens when that happiness is no longer there?

I myself haven't been consistently happy for quite some time now. As a result, I've sought after a variety of things I had believed & hoped would reignite my spark for life...all have failed & here I sit still waiting.

What's more, I've done all the things you're, "suppose to do," when something like this happens to you. I've been to a psychiatrist, I've gone to therapy, I take my medication &, still yet, I am not happy...actually, I'm not even close.

So now what? What do you do when you have an engine failure, tried and were unable to fix it yourself, had it looked at by several other mechanics and it still seems to be unfixable?
In life, if we were quite literally talking about a car, more than likely after the second mechanic was also puzzled you would probably be advised to trash your, "clunker," because it is obviously unfixable.
No savior pieces to revive it, no rebate, no trade-in, no nothing....you're just plain out of luck.

mie oon taas lakannu nukkumasta, ja niin paljon on tapahtunu sen jälkeen ku viimeks kirjotin.
joten en oikein tiiä mistä miun pitäs alottaa.
Sain tikit jalkaan kun peili kaatu päälle, samalla peruuntui pitkään suunnitelmissa ollut mökkireissu. Kun puhuin asiasta mein iskälle, sain kuulla tylyn mutta varman. Ei kiinnosta.

Menin sitten E.n luokse viikonlopuksi, ja lauantaina lähettiin viihteelle. Se meni ihan hyvin silloin. Mutta nyt on ilmassa selkeetä morkkiksen aiheuttamia tuulia.

Maanantaina soitettiin töistä, ei tarvii tulla ennen kun sataa seuraavan kerran. Ei siellä muuten kaikille riitä töitä. Joten nyt sitten istun lomautettuna, Yksin kotona.

Jollon on ihan liikaa aikaa omille ajatuksille.
klik

for those whose insanity makes poetry - and those whose poetry drives them insane.

Mie oon ihan yliväsyny.

Ottakaa tää miulta pois.En jaksa tätä.
Annan miun aivot vähiten tarjoavalle. Sille joka ne huolii.

Sydämmestä ei oo paljon jälellä, lupaan postitella, kaikki halukkat voi saada oman palasen.

Kotiin tultua seuraan varjojen leikkiä tapeteilla. Tuun hulluks.

It's okay to feel down

Light up the night
Stardust!
When it hurts inside
Read all the signs
Follow
It's okay to feel down
And just remember
That nothing's made to last
I know you're sad
That too will pass
That too will pass
In passing

Puhuin tänään kunnolla ensimmäistä kertaa, nimittäin äidin kanssa. Annoin vaan asioiden tulla.

puhuin siitä miten ahdistun syömisetä.
Puhuin siitä miten olen vainoharhainen masennusjaksoilla.
Ja raivohullu maniajaksoilla.
Puhuin kuin viimeistä päivää.

Enkä tullut kuulluksi.

Kaikki mitä sanoin syömisongelmista kaikui kuuroille korville. Kaksisuuntaisuus jutut saivat vastakaikua ja jouduinkin tulostamaan netistä aiheeseen liittyvää materiaalia.

Mutta syömistapani ovat kuulemma aivan normaalit.

Vietin melkein koko juhannuksen pienessä humalassa. En syönyt oikeastaan. Join vain. Nytkin on jo muutama alla. Ja lisää tekisi mieli.En tahdo olla selvinpäin. En vain tahdo.

ole hiljaa pää.

Väsymys painaa,yritän siivota ja leikkiä että kaikki on hyvin. Vaikka mieli tekis huutaa, heitellä esineitä ja hajottaa jotakin, ihan mikä vaan miussa.



T suuttu taas kerran. Siis se jätkä jonka kanssa nyt ollaan viimisen vuoden aikana koko ajan draamailtu.
En jaksa ees selittää koska oon niiin kyllästyny siihe jatkuvaan suuttumiseen ja herne nenässä menoon.

Siivoan taas kerran. ja pyykit on koneessa. Kun tekee koko ajan jotakin eikä pysähy miettimään mitään, menee ihan hyvin. Pysy liikkeessä, pysy liikkeessä.

En oo käyny suihkussa viikkoon. haisen ja hiukset on likaset. Ei jaksa kiinnostaa sekään. Tänään on pakko mennä en jaksa elää näiden hiusten kanssa.

I know karma's gonna get me back for being so cold

Jokin tässä kesän tuoksussa ahdistaa miuta niin etten pysty hengittämään välillä, Tahtosin vaan kuolla pois. Alan taas olla vainoharhanen ja pelkään että kaikki vihaa miuta. En pysty olemaan enää. Tekis mieli mennä ettiin pihvi veitset. tekis mieli hakata päätä seinään niin että tulee mustelmia. Purra ja raapia. Tahon vaan että tää kipu loppuu. Tahon vaan kuolla.

Kiitos siulle Nounou. Että jaksat kommentoida. Oon ite aina siinä niin huono vaikka siun blogia luenkin. Kiitos. Oot ihana:)