Jos kanttori on humalassa, lehteriltä raikaa, soitto vitun epävireinen

Oikeasti, tällähetkellä en haluaisi mitään muuta kuin vähän helpomman elämän.
Tahtoisin että suurin murheeni olisi, minkä väriset kengät laitan jalkaan aamulla. Tai katkennut kynsi. Ihan mikä vaan. Sekava olo, jotenkin. On hetkiä jollon menee hyvin ja hetkiä jolloin en toivo mitään muutakuin että kuolisin. Sitä en tosin voi tehdä koska en halua satuttaa läheisiäni.

Olen myös viimeaikoina ollut erittäin huolissani isosta veljestäni, en muista olenko maininnut aiemmin, mutta minulla on siis kolme veljeä. Ja nyt sis tämä nuorin niistä on alkanut käytäytyä oudosti. Ei vastaa jos kysyn miten menee ja on koko ajan pihalla kaikesta. Lisäksi hän vaihtoi numeroaan ihan yhtäkkiä. Ilman mitään näkyvää syytä. Kun kysyin miksi. Sain vastaukseksi huudetun " ei kuulu siulle". Joka siis itsessäänkin on outo koska aina rauhallinen veljeni ei koskaan normaalisti huuda. Toivon nin ettei oo kyse mistään vakavasta. Äitiltä kun kysyin onko se huomannut mitään niin sain vähän sellaisen vaikutuksen ettei häntä edes kiinnosta.

Asiasta taas aivan toiseen.Vähän tuli wtf olo kun olin yhen hyvän päivän tutun kanssa kahvilla oikeesti. Seuraava kuva kertoo kaiken olennaisein:

elän menneisyyttäni tänään

Tänään on paskin päivä pitkään aikaan, omahoitajalle jutelessa vaan itkin koko ajan.
En todellakaan ole työkykyinen vielä marraskuun alussa, mutta omahoitaja vaan jankuttaa että onhan tässä kokonaiset kaksiviikkoa vielä aikaa toipua.
Odottaakohan se jotain ihmeparantumista.En tiedä. Tiedän vain että olo on kamala.
En päässyt sängystäkään ylös ajoissa tänään. Siitä tulee päivä päivältä vaan hankalampaa. Ja aiemmin kun sanoin etten saa itkettyä.
No nyt itken ihan koko ajan. Ihan jokaiselle pienellekkin asialle. Olen väsynyt tähän oloon. Omahoitaja yrittää tässäkin nähdä vain valoisan puolen: "onhan se hyvä että ne itkut nyt tulee ulos, ehkä nyt on vain niiden aika."
Jaa a miäpä tuohon enää siten mitään sanomaan.

just kidding!

And I love what you've done to me. The way you picked me up and dropped me over and over again. I love it because it helped me grow.
[Just fucking kidding.]

(Have you ever held in tears all day and when they finally come out in the end you're surprised because you didn't know you could cry so hard?)


I like who I am, flaws and all...and even all those scars you influenced.
[Just kidding.]
I'm positive that everything will be okay, because I know that someday you'll come home and that hospital gown will be folded and put away, and I'll feel like I'm actually at home.
[Just kidding.]


(Have you ever forgotten why you'd want to live?)


I'm okay and I'm actually really happy now.
[And of course, I'm just kidding again.]

Valvon, vaikka pitäisi olla jo nukkumassa.Ajattelin vain kertoa että minulla oli pitkästä aikaa hyödyllinen terapia kerta. Ja että sain sen jälkeen vielä purkaa asioita kunnolla E.n kanssa.

edit. kirjoitettu viime yönä, mutta nettini teki tenän eikä julkaissutkaan sitä ollenkaan. Olin hiukan katkeralla tuulella tietyistä asioista. Katkeralla ja vähän myös vittuuntuneella. Mutta nyt asia ei enää ota niin paljon päähän. Asioiden tätyykin muuttua, mutta mitkä asiat. No palataan siihen joskus myöhemmin, kunhan ne ensin vähän asettuvat.

I keep writing to myself these letters, guidance, reminders about the things that keep me awake during these nights when I should probably asleep

kilk

Ei tähän oikein ole lisättävää.
Olen viimeaikoina ollut ihan tyhjä sisältä.
Ja en saa itkettyä vaikka silmiä kirvelee.
Itkisin jos voisin.

It's not the end if you just say hello again

Kuten kuvasta näkyy, täällä ei mene yhtään sen paremmin.
Aloitan huomenna päiväosastolla käynnit. En vielä edes iedä kauanko siellä olen. Tänään olen voinut ihan fyysisestikkin huonosti, en uskalla sanoa ääneen mutta verenpaineeni ja pulssini hyppivät kuin hullut jänikset, koko ajan.(Kyllä, omistan verenpaine mittarin) En tiedä mitä se tarkoittaa, öh, ehdotuksia? Olen koittanut syödä normaalisti, mutta välillä repsahdan ja huomaan etten ole taaskaan syönyt koko päivänä. Kohta pitäisi lähteä harkkoihinkin. Toivotaan että ne menevät jottenkuten hyvin.

Olen viimeaikoin saanut monta uutta lukijaa<3 tervetuloa seuramaan sekavaa elämääni.

Viime kesä

klik
Jotenkin, vaikka viime vuosi oli paska, kaipaan viime kesää.
Ihan todella.
En käsitä.
Päädyin sen jälkeen osastolle melkein puoleksi vuodeksi. Mutta.
silti, kaipaan niitä kesäisiä päiviä rannalla. Aurinkoa ja sitä ettei tarvinnut tehdä mitään.
Ja anteeksi tämä postaus, olen vähän kännissä...

Vahvempi, parempi.

Kiva aloittaa laiska lauantai sillä että joku piristää ja kysyy: Mitäs kaunokaiselle kuuluu.

Vaikka olo on kaukana kauniista.
Piristi, kaipaan pirteyttä. Kaipaan sitä että olo on hyvä ja että hymyillytää vaikkei olisi mitään syytä.Kaipaan nauramista.
Sain sitten sairaslomaa, ja suurimman osan ajasta tuntuu siltä että jotenkin petän kaikki, kun en jaksa.
Vaikka oikeasti en petä ketään muuta kuin tseni.
"sinun pitäisi olla tätä vahvempi", pääni huutaa."Ei siun tälläseen pitäisi hajota."