Real or dream?

Oon väsyksissä kuin pieni eläin. Eikä tilannetta yhtään helpota se että on koko ajan kylmä. Ja kaverilla kahvilla käynnistä tuli taas riitaisa katastrofi. Karkotan kaikki kaverini jos jatkan samaa rataa.

Tuntuu että elän jossain rinnakkais todellisuudessa, ettei mikään kosketa miuta ollenkaan. Leijun hiljalleen ilmassa.Näin taas ihan järkyttävää unta viimeyönä jonka takia unet jäi vähäisiksi.Miun poskeen koski ihan mielettömästi ja kun kävin peilin eteen ni siin miun poskes oli semmonen älytön vekki. Sellanen iso haava josta ei ihme kyllä vuotanu mitään, mut se iho oli menny sellaseks ihan valkoseks. Niiku iho menee siin vekin päällä sen jälkeen kun se on lopettanu vuotamisen ja on ollu laastarin alla. Ja Sitten paniikissa yritin miettii et miten saan sen paranemaan ja vastaavaa. Joten nyt pitäs varmaan vaan mennä nukkumaan. Huomenna pitää kuiteki olla skarppina kun oon menossa lapsen vahdiks, vähän pelottaa sekin homma. Kuitenkin tiputan maahan koko mukulan tai muuten vaan oon paskin lapsen vahti ikinä.

Psykolla ne ehotti ammatin valinta psykologia. Pitäs kaiketi ottaa neuvosta kiinni, en tiiä. Ehkä sen takia just ku en voi jäädä pörräämään paikalleni niiku oon nyt tehny. Ahistun vaan jos joku kyselee mitä haluun tehä. En tiiä. Mikä kiinnostaa? Ei mikään. Missä oot hyvä? En missään niin hyvä kuin tahtoisin olla. En voisi kuvitella itseäni missää ammatissa viiden tai kymmenenvuoden päästä.