Mie pystyn tähän, mie pystyn tähän... Ei helv. en mie pysty.

Mie en pysty tähän enää.
Tajusin kotimatkalla töistä olevani täysin loppuun kulunut ja niin ahdistunut, että piti mennä ökäämään kun pääsin perille.
En pysty.

En pysty olemaan työkavereiden kanssa jotka moittii ja ignorraa miuta kaiken aikaa.
En pysty olemaan kun mahassa kiertää ahdistus, kädet tärisee ja yritän keräillä mieleni kappaleita lattialta.
En vaan pysty.
En tahtoisi luovuttaa, mutta en vain kertakaikkisesti pysty menemään sinne enää.
Mietin sitä koko pyöräilymatkan.
En jaksa enää.
Nyt tuli tällä likalla seinä vastaan. En vaan voi enää joustaa tämän pidemmälle.
Lisäksi en ole varma olenko tulossa ihan oikeaan mahatautiin vai en.
Hurraaperkele.