Koneella taas. Keskellä yötä.
Oon ravannu menemään koko viikon lopun.
Lauantain tylsästä rutiini keikasta tulikin aivan mahtava, kun ei olla pitkään aikaa oltu koko ryhmän kanssa kasassa. Piristi kummasti. On ne ihmiset vaan niin ihania<3>
Toivottavasti tämä pilvi ei ihan heti laskeudu. Vaikka saikin jo vähän kolhuja. Kyllästyn uusiin ihmisiin niin nopeasti, sitä on taas ilmassa. Levottomuutta. Kun luulen että oon päästäny jonkun liian lähelle, jonkun uuden. Alan hetken päästä katua, ja tahtoisin päästää irti, ennen kui se uusi ihminen ehtii tehdä sen.
Ompa repaleista tekstiä kun en jaksa keskittyä pitkään samaan asiaan. Syömiset sujunut jotenkuten, ei hurraamista siis.
Ainiin, melkein kaksi viikkoa polttamatta:D
Editt//
En jaksanu alottaa uutta, joten jatkan tähän nyt sitten. Siivoilin vähän koneen sisältöä ja löysin tämän. Olin jo ehtiny unohtaa miten pidän tuosta kappaleesta. Ja taidab lakata kynnet mustiks, ois taas semmonen olo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
So kiss me goodbye