Päivän suurin haaste.
Ruoan laitto.
Miten tehä ruokaa ilman että jo teko vaiheessa tahtoo mennä hyppimään parvekkeelta? Nälkä on ku pienellä pakolaisella ja annan sille taas periks. Makaroni vesi kiehuu ja saa kaverikseen hiukan tonnikalaa. Pitäs alkaa syömään sellasia minimaalisen pieniä annoksia pitkin päivää. Ei tulis kerralla sitten näin nälkä ja ahistunut olo (ja ahmittua ku maailman lopun edessä).
Sain äitiltä eilen uuen kirjan, tai uuen ja uuen. Se siivos kirja hyllyä ja huomas omaavansa Torey Haydenin häkkipoikaa kaksin kappalein. Rakastan sen naisen kirjoja, vaikka ne aika usein on niin synkkiä. Alkaa kummasti omat murheet tuntuu melko pieniltä.
Pitänee ilmeisesti jatkaa sen ruoan väsäämistä ennen ku poltan ne makaronit pohjaan:(
Otsikko on muuten tästä kappaleesta<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
So kiss me goodbye