If i don't turn out perfect will you be a friend of mine?

torstai 2. joulukuuta 2010

It's normal.


Hämmentäviä hetkiä,en varmaan ikinä opi ymmärtämään normaali perheiden välistä dynamiikkaa.
Se hämmentää miuta oikeasti.
Ei meillä ikinä, nytkin tuntuu että vanhempien aika menee omien pulmien ratkomiseen.

Kaikilla on niin korkeat suojamuurit ettei kukaan oikeasti ole enää niin lähellä ketään.

Itse pidän kaikki käsivarren mitan päässä.
Se on vain viisautta.

Olen sekavalla tuulella. Anteeksi.

Huomenna pitäisi mennä kuuntelemaan psykologin testien tuloksia.
Alkaa pikkuhiljaa pelottaa, mitäköhän niistä on käynyt ilmi?
Pelkään niin paljon, ajatukset ei meinaa kestää kasassa vaan harhailee kaikkialla.
Kirjoittelen paremman kunhan kuulen tuloksia ja tokenen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

So kiss me goodbye