Tänään on taas sellainen päivä. Olen itkenyt moneen otteeseen, kotona, osastolla(menin vessaan kun en kehdannut itkeä sossu tädin nähden). Luovan ryhmän jälkeen itkin vielä omallekkin hoitajalle. On vaan tuntunut niin raskaalta tänään. Mutten osaa sanoa mikä miuta edes ahdistaa. Aika naurettavaa. Itkeä silmät päästä eikä edes tiedä miksi. Oon pelännyt maanataista asti sitä kun psykologi sanoi miun olevan psykoottinen, ja vainoharhainen. En osaa erottaa itse milloin käytökseni on psykoottista.
Syöminen on taas asteen verran hankalampaa kun aivot huutaa koko ajan. Keksivät kaikenlaisia syitä miksi syöminen on väärin. Miksi se pitäisi jättää väliin.
Kaikki huutaa yhtä aikaa.
Onneksi sossu lupasi järjestää miulle maksusitoomuksen apteekkin.
Jos tää helpottais kun saa lääkkeet.
Klik
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
So kiss me goodbye