Nousen arvoasteikolla.
Minut luetaan samalla linjalla kuin täydellinen isoveljeni.
Milloin näin pääsi käymään?
Hah, jostain syystä se nostattaa miun egoa. Olen onnistunut jossain.
Vaikkakin vaan siinä ettei meidän iskä kato miuta enää alaspäin.
klik
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
So kiss me goodbye