
Aloitin sitten kuntoutuksessa eilen. Ja vaikka en ole tehnyt vielä oikeastaan mitään.
Oon ihan poikki.
En oo taas pitkään aikaan joutunut sosialisoimaan uusien ihmisten kanssa. Eilen olin kuntoutus ryhmässä puhumassa koko päivän. Ja tänään täytin papereita. Ja sen takia tänään jouduin käymään kahvilla ja syömässä itekseni. Ei kovin mieleistä. Koska ryhmässä ollessa käytiin ruokalassakin yhdessä ei tarvinnut miettiä kenen kanssa istuu.
Ja miun kammo uusille ihmisille puhumisesta sa miut tänään jo melkein kääntymään ovella. Loppujen lopuksi kuiitenkin menin, aamupala meni paremmin, uskalsin jopa istua samaan pöytään tytön kanssa jonka näin, ja jonka kanssa puhuin, ohimennen eilen. Ja onnistuin jopa pieneen keskusteluun.
Mutta ruualla jänistin ja menin itekseni istumaan, söin vaan nopeasti ja koitin olla ajattelematta mitään.
Huomenna alkaa sitten se kuntoutus ihan todenteolla ja hiukan hirvittää:S
Onneks siel on kuitenkin muutama tuttu ihminen mukana.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
So kiss me goodbye