Luin itselleni tärkeästä aiheesta. Nimitäin kaksisuuntaisesta mielialanhäiriöstä, vaikka lääkäri miulle sanoikn että olen "vain ongelma tapaus, ilman mitään tautia." Pystyin niin hyvn samaistumaan kyseiseen omaelämänkertaan. Joka on siis Kay Redfield Jamisonin kirja, Levoton mieli- maanis-depressiivisen psykologin muistelmat. Koska tiedän niin ne kaikki tunteet, ne kaikki vaiheet. Mielialojen nopeat liikehdinnät. Ja maniat, psykoosit, masennukset.
Ja siitä tuli jotenkin niin lohdullinen olo. En ole ainut joka näitä käy läpi.
Kyseinen nainen itse työskentelee psykologian saralla ja sairastaa kaksisuuntaista, joten hän myös luontevasti kertoi siitä miten kyseinen sairaus on aivojen toiminnan häiriö. Ei kuvitelmaa että luonteessa on jotain vikaa.
Se käsittämätön huojennus joka alkoi ensimmäisiltä sivuilta jatkui koko kirjan läpi.
Ja nyt olen niin onnellinen että luin sen kirja.
En ole yksin näiden asioiden äärellä ja se jo teki olosta vähän rauhallisemman.
Kiitos rakkas L kun annoit sen kirjan minulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
So kiss me goodbye